MiniMax Mielipide joka asiaan - ei välttämättä asiaa joka mielipiteeseen

Ideologian vaikutus argumentointiin

Puolimatkan argumentointi herätti mielenkiintoni, josta tuo hänen bloginsa otsikkoa mukaileva otsikko. On mielenkiintoista, miten kevyin perustein lapsen etu esitetään argumenttina keskustelussa avioliittolaista. Koska itse kysymys avioliittolain muuttamisesta sukupuolineutraaliksi on jo ajat sitten nuijittu, eriytin pohdintani omaksi blogiksi. Tarkoitukseni on siis analysoida Puolimatkan argumentointia, eikä niinkään esittää vasta-argumenttia asiakysymykseen.

Mitä siitä seuraa, jos oikeasti pohdimme lapsen etua? Ottakaamme lähtökohdaksi, että on lapselle parhaaksi kasvaa äidin ja isän yhdessä hoidettavana. Realistisesti ajatellen syntyy kuitenkin paljon tilanteita, joissa lapsen kasvaminen äidin ja isän yhdessä hoidettavana on puhtaan teoreettinen, käytännössä mahdoton tilanne. Esimerkiksi kun nainen synnyttää kahden eri miehen hedelmöittämät lapset, tai kun mies hedelmöittää kaksi naista, ei ainakaan perinteinen parisuhde tai avioliitto tule enää kyseeseen ’lapsen etua’ toteutettaessa.

Lapsen edun tarkastelu edellyttää, että ymmärrämme jokaisen yksilön syntyvän ainoastaan yhdestä munasolusta ja yhdestä siittiöstä. Lapsen etu ei kovin usein liene jäädä syntymättä, mikä siis on se realistinen vaihtoehto monissa tapauksissa. Jotta Puolimatkan esittämä ideaalitilanne toteutuu, on syntyviä lapsia valittava kovalla kädellä. Kyse on silloin kuitenkin yhteiskunnan edusta, jos nyt uskomme Puolimatkan teesiin ensinkään. Tällä ei ole mitään tekemistä lapsen oikeuksien kanssa.

Avioliittoinstituution olemassaolon peruste on siis jotain muuta kuin lapsen etu. Ainakin se on puhtaasti aikuisia koskettava instituutio. Kyse on tavoitellusta yhteiskuntarakenteesta, jossa pitkäaikaisilla parisuhteilla nähdään olevan stabiloiva vaikutus. Suhteen korostaminen näkyy selkeästi esimerkiksi siinä, että lapsen syntyessä avioliittoon, avioliitto nähdään isyyttä määriteltäessä tärkeämpänä kuin faktinen isyys. Perinteisesti tällaisina suhteina on nähty vain heterosuhteet, mutta ajan myötä sellaisina on alettu näkemään myös homosuhteet. Avioliitto on määrämuotoinen sopimus lähinnä kahden ihmisen taloudellisten transaktioiden säätelemiseksi. Sellaisena se stabiloi ja virtaviivaistaa yhteiskuntaa sekä vähentää erotilanteissa syntyvää kitkaa.

Joidenkin ideologian mukaan hyväksyttäviä, yhteiskuntaa stabiloivia suhteita, ovat kuitenkin edelleen vain heterosuhteet. Ympäröivän yhteiskunnan arvojen muutosten paineessa koitetaan sitten hakea rationaaliselta vaikuttavia argumentteja omien näkemysten tueksi. Mikäli lapsen etu halutaan tuoda mukaan keskusteluun avioliittolaista, on tavallaan ironista, että se puoltaa sukupuolineutraalia avioliittoa. On niiden lasten etu, jotka ovat samansukupuolisen pariskunnan kasvattamia, että tuo pariskunta tunnustetaan yhteiskunnan toimesta, samoin edellytyksin kuin erisukupuoliset pariskunnat. Jälkimmäisen lapsiin vaikutusta ei ole, ennen kuin mahdollisesti haluavat naimisiin samaa sukupuolta olevan kumppanin kanssa.

On mielenkiintoista, miten samat argumentit johtavat vastakkaisiin johtopäätöksiin, riippuen lähestyykö asiaa ideologian vai ympäröivän todellisuuden kautta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

13Suosittele

13 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Risto Laine

Ainakin maahanmuutto / pakolaisten perheen yhdistämisessä painotetaan lapsen etua.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Hyvä! (Vaikka en ymmärrä miten se liittyy blogiini millään tavalla)

Risto Laine

Liittyy paljonkin, koska asiantuntijat niin sanovat.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Puolimatka siteeraa kirjoituksessaan edesmennyttä Yhdysvaltain korkeimman oikeuden tuomaria Anthony Scaliaa, joka ainakin minun tietojen mukaan on tunnettu avoimen homofobisista lausunnoistaan.

Samalla Puolimatka lanseeraa termin "pervonormatiivinen".

Kertonee paljon Puolimatkan maailmankuvasta ja HLBTI-vähemmistöjä kohtaan tunnetun syvän foobisuuden merkityksestä kyseisessä maailmankuvassa.

Käyttäjän mpmaenp kuva
Mika Mäenpää-Louekoski

"...Realistisesti ajatellen syntyy kuitenkin paljon tilanteita, joissa lapsen kasvaminen äidin ja isän yhdessä hoidettavana on puhtaan teoreettinen, käytännössä mahdoton tilanne..."

Juuri näin se on.
Puolimatka tuntuu olevan Aito avioliitto väelle profeetan asemassa.

Käyttäjän vmlouek kuva
Vesa-Matti Louekoski

Näyttää Puolimatkan kirjoitus syystä tahi toisesta kadonneen Puheenvuorosta.

Käyttäjän mpmaenp kuva
Mika Mäenpää-Louekoski

Eipä tainnut olla ensimmäinen kerta kun hänen kirjoitus katoaa yhtä nopeasti kuin ilmaantuikin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Nyt Puolimatkan blogi on julkaistu uudestaan. En jaksanut lukea, josko olisin tunnistanut tekstimuutoksia. Mitään kovin rankkaahan siellä ei tällä kertaa ollut, joten se saatettiin poistaa siinä olleen mainoksen vuoksi. Edellinen blogihan oli aika selkeästi kirjoitettu niin provosoiden, että siinä esitetty 'ennustus' sensuroinnista kävisi toteen.

http://tapiopuolimatka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/22...

Käyttäjän JuhoPalmroos kuva
Juho Eeva Vastaus kommenttiin #14

Parin kappaleen välistä oli kadonnut teksti "MAINOS". Spämmättyä copypastea siis, vaikkakin omaa tuotantoa - mutta kai ihmisluontoon kuuluu muurahaispesän sorkkiminen, kun omalla julkaisualustalla määkivät lampaat eivät riitä.

Käyttäjän opehuone kuva
Esa Mäkinen

Tiedättekö muuten ketään muuta professoria, jonka julkaisuluettelo on näin köppäinen? Mukana on mm. yleisönosastokirjoituksia ja uskonnollisia omakustanteita.

https://www.jyu.fi/edu/laitokset/kat/henkilosto/pu...

Käyttäjän mark01toivonen kuva
Markku Toivonen

Puolimatkan kirjoituksia on siis edelleen luettavissa Seurakuntalaisessa. Hyvä niin. Täältä Puheenvuorosta ne tempaistaan bittitaivaaseen. Vaikka ne aiheuttavatkin syvää myötähäpeää, ovat uskomattoman ahdasmielisiä ja loukkaavia, on niiden katoavaisuus jollain pervonormatiivisella tavalla sääli. Kyllä vuosituhansien takaisella paimentolaiskansa-ajattelulla on seuraajansa tänäkin päivänä.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos
    «Esimerkiksi kun nainen synnyttää kahden eri miehen hedelmöittämät lapset, tai kun mies hedelmöittää kaksi naista, ei ainakaan perinteinen parisuhde tai avioliitto tule enää kyseeseen ’lapsen etua’ toteutettaessa. [...] Avioliittoinstituution olemassaolon peruste on siis jotain muuta kuin lapsen etu.»

En nyt ymmärtänyt tämän päättelyn logiikkaa. Kyllä lapsen etu voidaan ottaa näissä tapauksissa perusteeksi, moniavioisuuden laillistamiselle.

Nähdäkseni avioliitto perimmäisessä muodossaan on lähtenyt parisuhteesta, jossa mies tahtoo elättää lapsensa saadessaan varmuutta siitä, että ne ovat hänen lapsiaan. Liitto syntyy siitä, miten yhteisö osallistuu isyysvarmuuden takaamiseen, sekä myös asettaa miehelle velvollisuuden omia lapsia kohtaan. Tämä luonnollinen avioliittokäsite nimenomaisesti lähtee siitä, että elatus ja turva on lapsen etu. Peräti se on ollut lapsille niin suuri etu jo kenties vuosimiljoonien ajan, että luonnonvalinta on rakentanut ihmiselle pitkälti avioisen pariutumisjärjestelmän. Avioisuus ei kuitenkaan rajoitu vain yksiavioisuuteen ja se sama etu, joka on yhden kumppanin kanssa saaduilla lapsilla, pätee myös toisen kanssa saatuihin lapsiin.

Se, että ihmiset eivät yleensä halua jakaa kumppaniaan johtuu ihan aikuisten välisestä seksuaalisesta kilpailusta. Lasten etuun se ei liity mitenkään. Usean kumppanin kanssa saatujen lasten etu olisi, että saisivat kaikki elää samassa perheessä yhteisen isänsä tai äitinsä kanssa. Myös puolisisarusten kanssa eläminen oletettavasti sisältyisi etuun.

    «Avioliitto on määrämuotoinen sopimus lähinnä kahden ihmisen taloudellisten transaktioiden säätelemiseksi.»

Avioliitto ei kyllä vaikuta taloudellisiin transaktioihin lähes mitenkään, jos osapuolet eivät sitä halua. Suomen lain mukaan aviopuolisoiden omaisuus on tyystin erillinen, jos eivät toisin sovi, ja erotilanteessa tapahtuvaan jakoon voi vaikuttaa avioehdolla.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Tarkoituksena ei varsinaisesti ollut väitellä avioliitosta, vaan osoittaa Puolimatkan argumenttien riippuvuus hänen omasta ideologiastaan.

En ottanut mitenkään kantaa moniavioisuuteen, kunhan totesin ettei perinteinen liitto taannut 'lapsen etua'. Esimerkki oli luonnollisesti tahallaan valittu heterosuhteista, osoittamaan ettei kyse ole mistään homoliittojen luomasta ongelmasta.

Kyllä avioliitto kuin taikaiskusta antaa avio-oikeuden puoleen omaisuudesta ja perintöoikeuden. Lisäksi puolisoiden edellytetään elättävän tarvittaessa toisensa (esimerkiksi toisen opiskellessa). Ei se, että vakiosopimuksen ehtoja voi muuttaa liitteellä tee vakiosopimusta olemattomaksi, se muuttaa vain erikseen määriteltyjä ehtoja.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

"Realistisesti ajatellen syntyy kuitenkin paljon tilanteita, joissa lapsen kasvaminen äidin ja isän yhdessä hoidettavana on puhtaan teoreettinen, käytännössä mahdoton tilanne. Esimerkiksi kun nainen synnyttää kahden eri miehen hedelmöittämät lapset, tai kun mies hedelmöittää kaksi naista, ei ainakaan perinteinen parisuhde tai avioliitto tule enää kyseeseen ’lapsen etua’ toteutettaessa."

Näin on ja on ollut käytännössä usein.

Puolimatka tarkoittanee kuitenkin hänen mielestään ideaalitilannetta johon tulisi pyrkiä? Eikä ainakaan lainsäädännöllä muuttaa entistä tilannetta.

http://www.tapiopuolimatka.net/ideologian-vaikutus...

Asiat ovat kuitenkin muuttuneet jo lainsäädännössäkin ja on aina ollut erilaista.
Kaikilla lapsilla ei todellakaan ole rakastavia tai huolehtimaan kykeneviä vanhempia. Tämäkään todellisuus ei muutu tulevaisuudessa. Vanhemmat voivat erota ja elää useissa parisuhteissa tai alkohoisoitua sekä olla välittämättä lapsistaan edelleen huolimatta seksuaalisesta suuntautumisesta. Lakeja säätämällä vastaaamaan todellisuutta saadaan ehkä hiukan parempi tilanne. Sitä oikeudellista tilannettahan siinä säädetään. Varat ja vastuut eri tilanteissa.

Tämä keskustelu on tikunnokassa. Vaikka edelleen isän oikeudet suhteessa lapseen vaikuttavat heikommilta kuin äidin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Sehän tässä minua ihmetyttää, että tuo vaikutus lapsiin nähdään niin kiertotien kautta. Jokin avioliiton yleinen arvostus -höpinä, jota voidaan yhtä hyvin perustella molempiin suuntiin, ei todellakaan vakuuta. Ensin pitäisi sopia perusasiat. Jos lapsen oikeus vanhempiin todellakin tarkoittaa subjektiivista oikeutta kasvaa molempien yhdessä hoitamana, olisi lainsäädännön oltava pakottavaa. Olemme kuitenkin jo tehneet selkeän arvovalinnan siltä osin, jopa moraalinen paine vanhempien avioitumiselle on lähes hävinnyt. Lapsen etu ei liity millään tavalla keväällä voimaan astuvaan avioliittolakiin, homosuhteet nyt sattuvat olemaan yksi kivi Puolimatkan ideologisessa kengäaaä. Reaktioni johtui lähinnä siitä, että Puolimatka näki rikan vastapuolen silmässä, muttei malkaa omassaan. Jokainen aidosti lasten parhaasta huolestunut keskittyisi lainsäädäntöön, joka liittyy lapsen asemaan, eikä aikuisten. Isyyslaki voisi olla yksi esimerkki.

Käyttäjän sariweckroth1 kuva
Sari Weckroth

"Jos lapsen oikeus vanhempiin todellakin tarkoittaa subjektiivista oikeutta kasvaa molempien yhdessä hoitamana, olisi lainsäädännön oltava pakottavaa. Olemme kuitenkin jo tehneet selkeän arvovalinnan siltä osin, jopa moraalinen paine vanhempien avioitumiselle on lähes hävinnyt."

---

Nimenomaan. Yhteiskunta on aiemmin ohjannut paljon voimakkaammin miestä ja naista avioitumaan, jopa sellaisen ihanteen pohjalta, että seksuaalielämä aloitetaan vasta avioliitossa. Ehkäisyn tultua mukaan kuvaan tämä periaate on löystynyt.

Itse kannattaisin ehdottomasti paluuta vanhanaikaiseen tiukempaan käytäntöön, jossa eroaminenkaan ei ole niin helppoa. Siihen, että lainsäädäntö ohjaisi ja velvoittaisi miestä ja naista avioitumaan. Viimeistään silloin jos alkaa syntyä lapsia.

Kun avioliitto mielletään vapaaehtoiseksi "oikeudeksi", ikäänkuin lisäpalveluksi rakastavaisille, kaikki on sen varassa kuinka suosittua tämän oikeuden käyttäminen on.

Käyttäjän ollimax kuva
Olli Mäntyranta Vastaus kommenttiin #16

"Itse kannattaisin ehdottomasti paluuta vanhanaikaiseen tiukempaan käytäntöön, jossa eroaminenkaan ei ole niin helppoa. Siihen, että lainsäädäntö ohjaisi ja velvoittaisi miestä ja naista avioitumaan. Viimeistään silloin jos alkaa syntyä lapsia."

Uskotko että tätä kautta onnellisten lasten määrä kasvaisi? Ideologisessa ihannemaailmassa ehkä esiaviollisen seksinkin voisi kieltää, mutta ne maat, joissa se on kielletty eivät tunnu usein olevan kovin suuren arvostuksen kohteena edes länsimaiden kristillisissä piireissä näinä päivinä.

Käyttäjän sariweckroth1 kuva
Sari Weckroth Vastaus kommenttiin #17

Ei esiaviollista seksiä voi täysin kieltää eikä siitä pidättäytymistä valvoa. Mutta avioliiton velvoittavuutta ja kestävyyttä edistäisin lainsäädännöllä. Että ihmiset ymmärtäisivät seksin ja siitä mahdollisesti syntyvien lasten tuoman vastuun.

Onko tämä oikeasti "ideologinen ihannemaailma" kun siinä ei ole varsinaisesti edes mitään uutta...?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #18

On se siinä mielessä, että ummistat silmäsi aborttien ja adoptioiden suuremmalta määrältä kuvailemassasi yhteiskunnassa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #16

Vuonna 1975 90% synnyttäneistä äideistä oli aviossa. 2015 osuus oli enää 56%. Olisi tavallaan hauska tietää onko osuus lapsista, joiden vanhemmat olivat lapsen hedelmöittymishetkellä aviossa keskenään muuttunut? Itse asiassa emme kuitenkaan tiedä kummastakaan ajankohdasta edes mikä osuus synnyttäneistä äideistä oli aviossa lapsen hedelmöittäneen miehen kanssa.

Toimituksen poiminnat