*

MiniMax Mielipide joka asiaan - ei välttämättä asiaa joka mielipiteeseen

Listaamattoman yrityksen osingon veroetu

  • Laskelma osinkoveroista
    Laskelma osinkoveroista
  • Pitkään saa odotella hyötyä verohelpotuksesta
    Pitkään saa odotella hyötyä verohelpotuksesta

Kun eilen kommentoin Niko Kaistakorven blogiin osinkoverotuksesta, näpyttelin vain puhelimen laskinta. Lisäksi muistelin, että pääomatulona verotettaisiin 9% osinkotuotto nettovarallisuudelle. Tuo oli näköjään laskettu 8%:iin vuonna 2014. Pyöräytin numerot Excelissä varmistaakseni etten ihan puhunut puutaheinää. Asia oli vielä selvempi kuin uskoin. Jos haluaa perustaa yrityksen hyötyäkseen listaamattoman yhtiön osinkoverotuksen helpotuksista pitää olla kärsivällisyyttä ja varaa pitää pääomaa sidottuna yhtiöön.

Otetaan neljä esimerkkitapausta, joissa kaikissa omistat yhtiön jossa itse työskentelet ja tavoitteena on että yhtiö maksaa sinulle 150 000 vuodessa:

A) Yhtiö kerryttää nettovarallisuutta tulorahoituksella 1 875 000, jolloin tulosta on tehtävä 2 343 750, josta siis yhteisöverona menee 468 750. Jotta osinkoa voidaan maksaa 150 000, pitää tulosta tehdä 187 500, josta menee veroa 37 500. Sinun osingoista vuosittain maksamat verot ovat 11 550. Veroja menee siis ”1. vuonna” 517 800 ja sen jälkeen vuosittain 49 050.

B) Yhtiöllä ei ole nettovarallisuutta. Jotta osinkoa voidaan maksaa 150 000, pitää tulosta tehdä 187 500, josta menee veroa 37 500. Osingosta 75% verotetaan ansiotulona, jota maksat 45 085 (olettaen 20% kunnallisveron eikä muita tuloja). Veroja menee vuosittain 82 585.

C) Yhtiö maksaa sinulle palkkana 150 000. En laskenut sivukuluja, koska olet yrittäjä. Tuloveroa maksat tuosta vuosittain 64 398.

D) Hypoteettinen esimerkki, jossa verokohtelu olisi sama kuin listatulla yhtiöllä, jolloin osinkoa 150 000 maksaakseen, pitää tulosta tehdä 187 500, josta menee veroa 37 500. Osingosta 85% verotetaan pääomatulona, jota maksat 42 150. Veroja menee vuosittain 79 650.

Kärsivällisyyttä todella tarvitaan, koska A tulee verotuksellisesti kannattavammaksi kuin C vasta 31. vuonna. B:henkin verrattuna A tulee edullisemmaksi vasta 14. vuonna. Jos listatun yhtiön osinkoverotus olisi valittavissa, syntyisi A-tapauksessa veroetua vasta 16. vuodesta lähtien. Tosiasiassa jos yhtiö tekee tasavauhtia tuota 187 500 tulosta pitää noihin aikoihin lisätä vielä 12 vuotta ja huomioida, ettei omistaja sinä aikana voi nostaa yhtiöstä senttiäkään. Saattaapi tulla nälkä jos ei ole muita tuloja.

Ellei yhtiössä ole runsaasti nettovarallisuutta kannattaa aina nostaa palkkaa, vaikka olisi kuinka kärsivällinen, eikä anna rahalle aika-arvoa. Käytännössä tuo listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus on edullista vain ennestään vakavaraisten yhtiöiden omistajille, varsinkin jos on myös suuret ansiotulot. Vaikea nähdä keskivertoyrittäjän pystyvän tuolla kikkailemaan. Ottaen huomioon 14-31 (itse asiassa jopa 43) vuoden odotusajan ennen kuin pääoman sitominen alkaa hyödyttämään, Hiilamon väite Järjestelmä ohjaakin yritysten omistajia kasvattamaan yhtiön nettovarallisuutta ja jakamaan yrityksen voitosta vuosittain osinkona se enimmäismäärä, jonka omistaja voi saada lähes verovapaasti.tuntuu suorastaan koomiselta.

Edit: Korjasin oman vapaan pääoman nettovarallisuudeksi. Kiitos Raimo Karppiselle ja Niko Kaistakorvelle virheen osoittamisesta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (52 kommenttia)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Ai niin, Hiilamo väittää että "henkilöyhtiöiden
omistajat voivat saada osinkoja 150 000 euroon asti vain
7,5 prosentin verolla". Näinhän asia ei ole. Hiilamon katsantokannan mukaan tulkittuna, vero on 150 000 osingosta pienimmillään 7,7%, jos saajalla ei ole muita pääomatuloja. Toki tämä on hiusten halkomista, mutta luulisi verotuksesta raporttia kirjoittavan sentään taitavan prosenttilaskun.

Todenmukaisempi tarkastelutapa olisi henkilöyhtiön osalta tarkastella veroja kokonaisuutena, jolloin tuon osingon edellyttämästä tuloksesta verottajalle menee 26,2%. Se on toki alhainen, mutta edellyttää suuren nettovarallisuuden kerryttämisen yhtiöön. Siitä on myös maksettu verot, kuten blogissa osoitin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ensimmäinen kysymykseni kohdasta 1, miten kyseessä on oma vapaa pääoma?

Mielestäni riittää, että henkilön omistuksen arvo on ylärajalla 1 875 000. Ja jos kyseessä ei ole aloittava yritys vaan jo pitkään olemassa ollut, niin ei se nyt mitenkään mahdoton summa ole?

Tuossa veroselvityksessä lukee (ei siis Hiilamon):
"Osingon, joka vastaa enintään osakkeen matemaattiselle
arvolle eli osakkaan nettovarallisuusosuudelle yhtiöstä laskettua 8 prosentin vuotuista tuottoa ja on lisäksi määrältään vähemmän kuin 150 000 euroa, henkilöverotuksen keskimääräinen veroaste on 7,5–8,5 prosenttia."

http://vm.fi/documents/10623/3779937/Yritysverotuk...

Löytyy sivulta 80.

En vielä jaksa uskoa, että alan asiantuntijat olisivat raportissaan aivan kujalla.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Niinpä näkyy, mutta muuttaako se sinusta mitenkään sitä, että se on kerrytetty tekemällä voittoa, joka on jätetty yhriöön? Siitä voitosta on maksettu yhteisövero kuten esitin. On yhdentekevää onko tuo voitto tehty vuodessa, vai tuolla tasaisen tahdin 12. Se on edellytys sille että osinkoa kohdellaan pääomatulona.

Taustamme poikkeavat ilmeisesti merkittävästi, jos pidät summaa pienenä. Jopa Hiilamo piti sitä merkittävän suurena.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kun lasketaan kiinteistöt, koneet yms, niin ei tuo ole mikän älytön summa olemassaoevalle yritykselle.

Yritysverotuksessa nettovarallisuus lasketaan "Laki varojen arvostamisesta verotuksessa" (1142/2005) mukaan. [1][2] Tällöin varoiksi luetaan pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet sekä sijoitukset, ja vaihtuvien vastaavien vaihto-omaisuus, saamiset, rahoitusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset. Vastaavasti veloiksi luetaan taseen vastattaviin vieraaksi pääomaksi merkityt erät. Laskentaan on laissa määritelty vielä erikseen poikkeukset, joten nettovarallisuuslaskelmassa käytettävät arvot voivat poiketa tasearvoista.

Miten niin kerrytetty tuottamalla voittoa? Yhtä lailla se voi olla omaa sijoitettua pääomaa.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #6

Toki voi, mutta sitä suuremmalla syyllä puhutaan merkittävästä summasta. Tiedätkö montakin Hiilamon tarkoittamaa henkilöyhtiötä joitta on parin miljoonan sijoitettu pääoma?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #7

Verotyöryhmän raportti kertoo vaikutuksista mikäli tämä harmonisoitaisiin muuhun pääomaverotukseen:

"Osingoista saatavat verot kasvaisivat staattisen laskelman mukaan yhteensä noin 288 miljoonaa euroa. Valtaosa verotuottovaikutuksesta, noin 187 miljoonaa euroa, kohdistuisi kuntien verotuloihin. Tämä johtuu siitä, että ehdotettujen muutosten takia ansiotulo-osinkojen määrä kasvaisi ja pääomatulo-osinkojen määrä pienenisi staattisesti arvioiden. Valtion verotulot kasvaisivat noin 79 miljoonaa euroa, seurakuntien 10 miljoonaa euroa ja Kansaneläkelaitoksen 12 miljoonaa euroa. Laskelmassa on huomioitu työryhmän ansiotuloverotusta
koskevien ehdotusten vaikutukset listaamattomasta yhtiöistä saadusta osingosta
maksettaviin veroihin."

Jos noita verosummia katsoo, niin taitaa kyllä olla jonkin verran.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #11

Miksi ansiotuloverotettavien osinkojen määrä kasvaisii? Eikö listaamattomien yhtiöiden osinkojen erityiskäsittelystä luopuminen tarkoittaisi ansiotuloverotettavien osinkojen katoamista?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #12

Katso raportista, jonka linkkasin, en ala sitä kopioimaan tänne. Sen on kirjoittanut minua tässä asiassa fiksummat ihmiset.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #13

Ok, katson. Kerro nyt kuitenkin miten nuo kertymä-arviot todistivat kyseessä olevan sijoitetun pääoman?

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #14

Tuskin mitenkään, koita laittaa taas todistamaan jotain mahdottomalla työmäärällä, mikä vaatisi Suomen yrityskannan tietojen läpikäynnin. Ei pysty.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #16

Pystyit kuitenkin esittämään väitteen. Ajattelin että olisit osannut perustella väitettä, kun se ei ensikatsomalta liittynyt yhtään mitenkään pääoman määrään Hiilamon tarkoittamissa henkilöyhtiöissä.

Mitä siihen arvioituun verojen kasvuun tulee, nousuhan perustui ehdotukseen pääomaveroveroasteen radikaalista nostosta listaamattomien kohdalla. Varmasti tuottorajan puolittaminen voi myös lisätä tuloja, mutta sekin lisäys tulee pääomaveropuolella.

Luulin yksinkertaisuuttani, että kun luovutaan erityiskohtelusta, niin luovutaan. Nyt oltiinkin vain muokkaamassa himmeliä eri muotoon. Ehdotushan ei missään muotoa tarkoittanut harmonisointia?

Jyrki Paldán

Eikös se kuitenkin ole vähän kyseenalaista että lähtökohtaisesti suuremmalla pääomalla maksetaan vähemmän veroja samoista tuloista?

Pääomaahan voi ansaita lukemattomilla tavoilla, joista melko moni ei vastaa "ansaitsemisen" tai "voiton tekemisen" määritelmää.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #31

Kyllä on. Tarkoitukseni oli vain tuoda vähän realismia siihen kauhisteluun miten yrittäjän on helppo kiertää veroja. Sekä yrittäjän että verottajan kannalta on täysin yhdentekevää maksaako veroeuron yhteisö vai henkilö. Sosiaalisen oikeudenmukaisuudentunteeseen tuo voi vaikuttaa, mutta mielenkiintoni kohdistui nyt yrittäjän toimintaa ohjaavaan verotukseen.

Rakenteesta on luettavissa kenelle säänöt on räätälöity. Tässä tapauksessa ennestään erittäin vakavaraisten yritysten omistajille, joilla on korkeat ansiotulot.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #39

Sinulla on ärsyttävä tapa olla tarkka sanoissasi ja väitteissäsi oikeassa.

Varakkaan on helppo päästä kevyillä veroilla useallakin keinolla, mutta suurimmalla osasta yrittäjistä ei.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #44

Kiitos! Eipä sinultakaan yleensä virheitä löydy, vaikka harvoin olemmekaan samalla puolella pöytää...

Juuri tuota ajoin takaa, on niin helppo jumittaa yhteen lukemaan miettimättä millä sen saa aikaiseksi.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Vielä tuohon prosenttiin. Se on 7,5% aina 120 000 asti jonka jälkeen se lähenee 8,5% osinkotulon kasvaessa, saavuttamatta sitä koskaan. Pointtini oli vain, että Hiilamo esitti 150 000 osingolle väärän prosentin. En pidä eroa merkittävänä, ainoastaan huolimattomuus ihmetyttää. Toivottavasti se oli sitä, eikä tietämättömyyttä.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Miten niin Hiilamo esittänyt väärän prosentin. Hänen reseptissään sanotaan mm. "Myöhemmin henkilöyhtiöiden verotusta on kiristetty hieman, mutta edelleen henkilöyhtiöiden omistajat voivat saada osinkoja 150 000 euroon asti vain 7,5 prosentin verolla. Tämä edellyttää, että yhtiöllä on huomattavan paljon nettovarallisuutta.
Järjestelmä ohjaakin yritysten omistajia kasvattamaan yhtiön nettovarallisuutta ja jakamaan yrityksen voitosta vuosittain osinkona se
enimmäismäärä, jonka omistaja voi saada lähes verovapaasti. Kaikki asiaa laajemmin katsovat asiantuntijat pitävät järjestelmää surkeana. "

"Matalammalla verolla verotettavan tulon raja on vaihdellut 30 000–50 000 euron välillä ja sen ylittävästä osasta perittävä vero 32 prosentista 34 prosenttiin.
Vuonna 2017 veroprosentti on 33, kun pääomatulot ylittävät
30  000 euroa. Edellä mainittu 30/33 prosentin vero koskee nettovuokria
ja myyntivoittoja, mutta ei osinkoja. Pörssiyhtiöiden osingoista
15 prosenttia verovapaita tuloja. Verotettavista osingoista menee
veroa 30/33 prosenttia."

Muuten ihan sivusta huomio "heikki hiilamo ja Kalevi Sorsa -säätiö rs
Kansi: Tom Backström, taitto: Fredrik Bäck
Paino: ECOPRINT, viro 2017" Hiilamon "teos" on siis pinotuotettu Virossa. SDP näköjään sorsii suomalaisia yrityksiä.
http://sorsafoundation.fi/wp-content/uploads/2017/...

Sitten osakkeen matemaattinen arvo on laskentaperusteena (Niko K:n kommenttiin 6), kun esim. osakkaan vuonna 2017 saamasta osingosta verotetaan pääomatulona ja mikä osuus ansiotulona,eikä suinkaan nettovarallisuus. Osakkeen matemaattinen arvo lasketaan niin, että yhtiön tarkistettu nettovarallisuus (varat – velat) jaetaan ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä.
http://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaa...

Linkki verohallinnon ohjesivulle, jossa käsitellään osingonsaajan verotusta. Saajana omistajayrittäjä. Antopäivä: 1.1.2014. Lienee vielä päivittämättä oleva Verohohje.
http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Elinkeinoverotus/Osinkotulojen_verotus__saajana_omistajay(15396)

Tämä ohje osinkotulojen verotuksesta taas on päivitystä vailla.
http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Elinkeinoverotus/Osakkeet_osingot_ja_peitelty_osingonjako/Osinkotulojen_verotus(34928)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #17

Tuossa se näkyy minun laskelmassani. Samoin linkkaamani verottajan sivulla asia kerrotaan esimerkissä. Koska veroprosentti nousee 30 -> 34 siltä osin kun verotettavat pääomatulot ylittävät 30 000.

Sinänsä muuten hauska sitaatti tuo toinen kappale, kun siinä on toinen virhe. Korotettu pääomaveroprosentti on vero.fi mukaan 34.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #19

En esimerkiksi ymmärrä, miten saat tuohon ensimmäiseen malliin noita pääomatuloja sen 7,5%:n päälle. Käsittääkseni maksat 150000:sta 7,5% ja se siitä. Jos ne ovat siinä tuon kymmenen vuoden mallin vuoksi, niin se on kaukaa haettu varsinkin kun kyseessä on nettovarallisuus eikä vapaa oma pääoma, jonka olet siihen laittanut.

Veroraportissa taidettiin mainita 1400 henkilöä, joilla summa ylittää tuon 150 000. Hekin saavat ensin 150 000 asti samalla prosentilla ja sitten ylimenevältä jollain.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #21

Viittasit aiemmin 170-sivuiseen raporttiin, koska olit linkittänyt sen. Et sitten kuitenkaan lukenut linkittämääni yhden liuskan verottajan ohjetta.

Ei kukaan saa mitään 7,5%, se on yksinkertaistus. Jos osinko on korkeintaan 8% nettovarallisuudesta ja korkeintaan 150 000, siitä on 25% eli 37 500 verotettavaa pääomatuloa. Tuota verotetaan samoilla prosenteilla kuin muita pääomatuloja. Eli jos sinulla ei ole muita pääomatuloja, maksat 30% 30 000:sta ja 34% 7 500:sta. Käytännössä siis yksinkertaistettuna 7,7%. 150 000 ylittävältä osalta 85% on verotettavaa pääomatuloa, josta maksat 34% veroa.

Koko tarkasteluni perustuu samaan lähestymistapaan kuin linkittämässäsi verotyöryhmän raportissa, eli kokonaisveroasteen tarkasteluun. Kuten raportissa todetaan on listaamattomien yritysten omistus keskittynyttä, valtaosassa korkeintaan 3 osakasta. He voivat siis helposti itse ohjata miten rahansa saavat. Yhtiömuoto on yhtä lailla ohjattavissa. Kyse on siis tulon tulouttamisesta verotehokkaasti. Ei sille yrittäjälle ole väliä meneekö vero yhteisö-, pääoma- vai tuloverona, kunhan menee mahdollisimman vähän. Kyse on siis dramaattisesti eri tilanteesta, kuin noteeratun yhtiön kohdalla. Niissä verottaja nappaa sen 44-47,2%, eikä kukaan kysele olisitko ottanut rahat mieluummin palkkana.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #19

Max. luulenpa että Hiilamolle on tullut ns. painovirhepaholainen 33:ssa, sillä tuo on sama luku kuin lainsäädöksessä ko. osinkotuloja koskeva lain pykälä (julkisesti noteeratusta ja muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saatu osinko). https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1992/199215...

Onhan tuon virheluvun edellä olevassa lauseessa kuitenkin oikeat prosenttiluvut 30 - 34.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #30

Yksi painovihreä ei maata kaada, mutta kaksi kertoo huolellisuuden puutteesta. (Sanoo mies, joka ei ole koskaan postannut virheetöntä tekstiä)

Tuon kaltaiset virheet syövät uskottavuutta aika pahasti. Eihän sen pitäisi sanomaa muuttaa. Pistää kuitenkin miettimään, onko koko ajattelutyökin tehty yhtä suurpiirteisesti?

Raimo Karppinen

Tämä väärä käsitys elää sitkeästi kuin pajukko ojan varressa.

Osakeyhtiölaki määrittää tuloslaskelmassa momentin, josta osinkoa maksetaan.
Osinkoa voidaan maksaa vain vapaasta pääomasta eli riihikuivalla rahalla.
Osakeyhtiölaki ei määritä osingon suuruutta vaan sen tekee verottaja.
Tähän vaikuttaa yhtiön omistama nettovarallisuus ja osakkaan omistaman osakkeen matemaattinen arvo.

Vielä puuttuu tutut kommentit kahdenkertaisesta verotuksesta.
Kerron jo valmiiksi, että osakeyhtiön verot eivät ole osakkeenomistajan henkilökohtaista verotusta.
Osingosta maksettava vero on saajalleen (osakkeen omistajalle) verotettavaa tuloa.
Toivoisin, että Suomessa joskus vielä loppuisi osakeyhtiöiden jakamien osinkojen erilainen verokohtelu.
Tämä on ainutlaatuinen suomalainen keksintö.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Olen samaa mieltä siitä, että kaikkia osakeyhtiöitä voisi käsitellä samoin. Tuo argumentointini on relevantti vain siinä mielessä, että se on vastaus väitteeseen että tämä olisi tapa välttää veronmaksua. Hiilamo luo raportissaan kuvan, että verokertymä näistä listaamattoman yhtiön osingoista oilisi merkittävästi pienempi kuin listattujen tai palkkana maksetun. Se ei ole totta kun katsotaan koko kuvaa. Verokertymän kannalta on herttaisen yhdentekevää maksaako veron yhtiö vai osakas.

p.s. Laitathan profiiliisi kasvokuvan, kiitos. Hoidetaan verot verolakien mukaan ja keskustelut alustan sääntöjen mukaan.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Maksaahan listattu yhtiökin yhteisöveron voitostaan, joten onhan tuossa nyt ero normaaliin pääomatuloverotukseen? Ihmettelen toteamustasi siitä, että on yhdentekeväämaksaako veron yhtiö vai osakas?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #8

Kyllä maksaa ja juuri siksi 150 000 osingosta verokertymä on suurempi kuin saman suuruisesta palkasta.

Kerro ihmeessä miten maksaja vaikuttaa kertymän määrään. Luulisi siellä verottajan kirstussa jokaisen euron olevan saman arvoinen.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #10

Jos listattu yritys maksaa voitoistaan yhteisöveron ja sitten omistat siitä 1 850 000 osuuden ja saat niistä osingot, maksat sinä verot osingoistasi normaalin pääomaverotuksen mukaan. yritys maksaa yhteisöveron ja sinä osingoistasi veroa.

Listaamaton yrityksesi maksaa voitoistaan myös yhteisöveron, jonka jälkeen omistaessasi siitä 1 850 000 saat sitten nostaa 150 000 osinkoina minimaalisella korolla eri tavoin kuin edellisessä.

Mikä on se peruste, jolla näitä omistuksia pitäisi kohdella eri tavoin?

Ja onhan se verokertymä nyt noissa eri?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #15

Kuten aiemmassa kommentissa sanoin kannatan kaikkien osakeyhtiöiden osinkojen yhtäläistä verokohtelua.

Se mitä yritin sanoa, oli ettei kertymän kannalta ole eroa maksanko minä, sinä, vai yritys A euron veroa. Kertymä on silti euron. Kertymän kannalta on siis yhdentekevää kertyykö euro osittain yhteisö- ja osittain pääomaverona vai pelkästään tuloverona.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #18

Ei ole väliä, jos kertymä on sama ja tämän asian osalta se ei sitä ole. Tämän vääntöä en oikein ymmärrä.

Olet monasti todennut minulle, että pitäisi myöntää virheensä. Ajatuskehitelmäsi ja laskelmasi perustuen vapaaseen pääomaan lähti ajatustasolla menemään metsään. fakta on että tämän järjestelyn myötä saadaan ulos rahaa osinkoina monista yrityksistä merkittävän vähillä veroilla ilman järkevää syytä.

Kun osoitin ongelman totesit vain: "Niinpä näkyy, mutta muuttaako se sinusta mitenkään sitä, että se on kerrytetty tekemällä voittoa, joka on jätetty yhriöön? Siitä voitosta on maksettu yhteisövero kuten esitin. On yhdentekevää onko tuo voitto tehty vuodessa, vai tuolla tasaisen tahdin 12. Se on edellytys sille että osinkoa kohdellaan pääomatulona."

Käsittele siten samalla tavalla aikajaksolla sitä omaisuutta, joka on jollekin syntynyt pitkällä ajanjaksolla, jotta hän voi saman summan sijoittaa listattuun yritykseen.

Nyt siirryit sitten jälleen vääntämään detaljeista merkittävien asioiden sijaan. Ajatuskulussasi aivan kummallisesti eroaa listaamattomaan ja listattuun yritykseen tehty sijoitus, jolla ei näkemykseni mukaan ole mitään loogista eroa. Aivan kuin mielestäsi listaamattomalla se olisi jotenkin erityisemmin ansaittu vuosien kuluessa ja listatulla taas ei.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #22

Pyrin vain osoittamaan, että tuon säädöksen hyödyntäminen ei ole pikku juttu, vaan että se vaatii kärsivällisyyttä ja kerrytettyä rahaa. En pyri oikeuttamaan järjestelmää mitenkään. Olen ainakin kahdesti sanonut jo kannattavani kaikkien osakeyhtiöiden osinkojen yhdenmukaista kohtelua.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #27

Esität esimerkiksi, että yhtiöön kertyneestä varallisuudesta on maksettu jo yhteisöverot.

Otetaan perusesimerkki, yhtiö ottaa 300 000 lainan liikekiinteistöä varten. Kymmenen vuotta se maksaa korkoja ja lyhennyksiä. Yhteisövero maksetaan tuloksesta, jota ennen on vähennetty nuo lyhennykset ja korot.

Yhtiön varallisuuteen kertyy siis 300 000 arvoinen kiinteistö, joka lasketaan osaksi nettovarallisuutta. Penniäkään ei siihen kohdistuneista tuotoista maksettu yhteisöveroa.Tuo on sitten osa sitä nettovarallisuutta.

Ei nämä pikkujuttuja ole, mutta listaamattomia yrityksiä on melkoinen määrä, joista osalle tällä lienee vaikutusta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #28

Vastaatko sinä mätkyistä, jos vähennän firman tuloksesta lyhennykset?

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Täällä on yksi sitkeä jankkaaja, saivartelee loppuun asti ja vähän enemmänkin.

Marko Parkkola

Pääasia kuitenkin on, ettei sosialismi pääsisi vain vähenemään Suomessa. Se olisi hirvitys.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Max, olen täsmälleen samaa mieltä kanssasi. Vaatii lehmän hermoja ja työtä tai todella hyvää tuuria, että pääse nauttimaan tuosta veroedusta.

Tämä osoittaa jälleen kerran, että ihmiset eivät osaa laskea mitään, jossa numerot ovat yli tuhannen. Eivät näköjään edes insinöörit.

Ei ole ihme, että asiat ovat kuin ovat. Perustulon laskemista eivät useimmat ymmärrä, joten vastustavat sitä joko liian kalliina tai vaihtoehdoisesti ilmaisena rahana pinnareille. Sosiaaliturva maksetaan joka tapauksessa ja aina on niitä pinnareita, jotka ottavat oman osansa. Mitä monimutkaisempi järjestelmä, sen todennäköisempää, että tarvitsevat jäävät ilman ja osaavat ottavat väärin perustein.

Sama pätee nyt tuohon osinkoverotukseen. Täysimääräisen hyödyn saamiseksi on todella tehtävä ensi töitä. Minulla sattuu oleman yrittäjäystävä, joka on jo vuosia sitten kertonut sen, että osinko ei voi nostaa 150000 saakka 7,5% verolla. Asia on selvä kuin pläkki, jos osaa matematiikkaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ilmeisesti valtiovarainministeriön asettama yritysverotuksen asiantuntijatyhmä ei sitten osaa laskea? Hämmentävää.

http://vm.fi/documents/10623/3779937/Yritysverotuk...

Rest my case.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Pitäisipä lukea tuo dokumentti ajatuksella. Ikävää, jos minäkin tulisin tuohon johtopäätökseen.

Eri asia on sitten, olisiko listaamattomien yritysten verotuksessakin korjaamista. Mutta se on eri asia kuin osatotuuden esittäminen suurta yleisöä pöyristyttävänä totuutena.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #29

Kun tuo ylärajan käyttö hämmentää, niin sijoitetaan Maxin kaavaan nettovarallisuudeltaan puolet pienempi yritys eli nettovarallisuus on 937 500.

Osinkoa tuolla 8%:n säännöllä mahdollista maksaa 75 000.

Tapaus A:
Osinko 75 000
Veroton pääomatulo 56 250
Veronalainen pääomatulo 18 750
Pääomavero <30k 5 625
Osingosta saajalle 69 375
Veroprosentti 7,5%

Tapaus D eli vastaava listatusta.
Osinko 75 000
Veroton pääomatulo 18 750
Veronalainen pääomatulo 56 250
Pääomavero <30k 9 000
Pääomavero >30k 8 925
Osingosta saajalle 57 075
Veroprosentti 23,9%

Otetaan vielä ansiotulon kautta palkkana eli tapaus C:
Palkkatulo 75 000
Veronalainen ansiotulo: 75 000
Tulovero < 73100, saadaan 24 781
Ylimenevältä veroja 1 493
Yhteensä veroja 26 274
Saajalle jää 48 726
Veroprosentiksi tulee 35%

Joten summattuna löytyy ensin tuo maaginen 7,5% toteutuneen veroprosenttina.
sitten listatusta veroja menee 23,9% ja palkkatulona otetusta 35%.

On siinä melkoinen ero. Yhteisöveroa en tähän itse ota, sillä kuten tuossa kohdassa 3 mainittiin, niin osakeyhtiön verot eivät ole osingonsaajan verotusta. Ja yhteisövero on sama sekä listatulle että listaamattomalle osekyhtiölle.

Pahoittelen etten pysty kommenttikenttään laittamaan asiaa selvemmässä excel-muodossa, mutta se on liian hankalaa.

Ei tämä tietenkään nettovarallisuusvaateen vuoksi mitään pizzerioita koske vaan vaatii merkittävästi laajempaa toimintaa ja nettovarallisuutta. Ottaen huomioon että suurin osa yrityksistä on listaamattomia, niin kyllä näitä löytyy.

Osatotuus vai yksinkertaistus, jos katsot tätä keskustelua, niin kuinka suuren osan veikkaat pohtivan tuota laskentamallia ja analysoivan asiaa?

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah Vastaus kommenttiin #32

Niko, olen kanssasi samaa mieltä siitä, ettei yhtiölle määrättyä veroa tule ottaa mukaan laskettaessa osingonsaajan verojen määrää. Yhtiölle on määrätty lainmukainen vero ja on sen omaa veroa. Vaikkakin osakasta hyvitetään yhtiölle maksuunpannulla ennakonpidätyksellä kuten laissa määrätään, sillä samalla tavalla toimitetut ennakonpidätykset palkoista luetaan palkansaajan hyväksi verotuksessa, eivätkä nekään ole yhtiön lopullista veroa. Olen huomannut, että on tahoja, jotka haluavat laskea tuon yhtiölle määrätyn veron kokonaisuutta arvioitaessa. Varsinkin kokoomuksen edustajien olen usein huomannut noin toimivan.

Osinkotulojen verotus tulisi yksinkertaista, kuten koko verotus. Koskee siis myös pääomatulojen verotusta ansiotuloihin nähden.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #33

Pitäisi uudistaa juu. Kun Hiilamo esitti raporttinsa, niin Kokoomus kaivoi heti taskustaan suomen kokonaisveroasteen, joka on EU:n kärkisijoilla. Näin se tekee aina, kun veromuutoksista puhutaan.

Jos lähdetään purkamaan kokonaisveroastetta osiin, niin sieltä voidaan erottaa EU:n käyttämän jaottelun mukaan työhön kohdistuvat verot, kulutukseen kohdistuvat verot ja pääomiin kohdistuvat verot. EU julkaisee statistiikkaa näistä merkittävällä viiveellä, mutta verotuksen rakenne ei tietääkseni ole merkittävästi muuttunut Suomessa.

Tilastokeskuksen Olli Savela avaa näitä kirjoituksessaan Pääomaverojen osuus on Suomessa EU-keskiarvoa pienempi. Kirjoituksessa kerrotaan:

"Suomessa kulutukseen ja työhön kohdistuvien verojen osuus kaikista veroista ja pakollisista maksuista on suurempi kuin EU-maissa keskimäärin. Vuonna 2012 työhön kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 53,2 prosenttia ja EU-maissa keskimäärin 51 prosenttia. Kulutusverojen osuus oli Suomessa 32,4 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 28,5 prosenttia."

"Näiden vastapainona erilaisten pääomaan kohdistuvien verojen osuus oli Suomessa 14,3 prosenttia ja kaikissa EU-maissa 20,8 prosenttia (Annex A: taulukko C.3_T). Euroissa laskettuna ero oli 5,5 miljardia euroa. Jos siis Suomen verorakenne olisi sama kuin EU-maissa keskimäärin, olisi pääomaan kohdistuvia veroja pitänyt periä 5,5 miljardia euroa enemmän ja vastaavasti työhön ja kulutukseen kohdistuvia veroja 5,5 miljardia euroa vähemmän."

Suomi on kärkisijoilla työn ja kulutuksen verotuksessa, mutta reilusti alle keskiarvon pääomatulojen verotuksessa. Jostain syystä Kokoomus ei tätä mainosta. Verotuksen progressiota työstä voitaisiin keventää mikäli pääomatuloja kohdeltaisiin hieman tasa-arvoisemmin.

En valitettavasti ole kerennyt katsomaan uudempaa statistiikkaa, mutta myös tuo verotyöryhmän raportti tulee kaavioillaan tätä näkemystä. Savelan kirjoitus:

http://tietotrenditblogi.stat.fi/paaomaverojen-osu...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #32

Miksi väität sijoittavasi jotakin minun kaavaan, vaikka muutat laskentakaavaa? Esitä toki näkemyksesi, mutta älä sekoita minua siihen. Miten ihmeessä päättelit, että 73 100 ylittävältä osalta maksettaisiin 78,6% tuloveroa tapauksessa C? Eikö tapauksessa D verotettava pääomatulo ole 63 750?

Ei kukaan pakota tarkastelemaan kokonaisveroastetta. Tosin muuten arvostamasi verotuksen asiantuntijaryhmä piti sitä nimenomaan olennaisena tarkastelutapana, koska se ohjaa verovelvollisten käyttäytymistä. Kokonaisveroasteelta silmien sulkeminen on verovelvollisten älykkyyden aliarvioimista pahimmillaan. Mikään pakko sinun ei tietenkään ole sitä tarkastella. Minä pyörittelen sitä hahmottaakseni kokonaiskuvan ja käyttäytymisen draiverit, kuten tuo asiantuntijaryhmäkin.

p.s. Tuolla 75 000 osingolla en kantaisi huolta sitäkään vähää, että kovin moni jättäisi pääoman yhtiöön makaamaan vain hyödyntääkseen veroetua, se kun toteutuu palkkatuloon verrattuna 195. vuonna. Toki veroetu palkkatulona verotettavaan osinkoon nähden syntyy jo 20. vuonna, mutta ei sekään tunnu hurjan palkitsevalta. Kaikesta ne tämän maailman hiilamot huolta kantavatkin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #40

Niin, oletat heti minun muuttaneen tahallani laskentakaavaa ja muokkaavaan lukuja pahemmaksi.

Virheeni johtui siitä, että 75000.sta vahingossa vähensin päässäni rajan 73100 ja kämmäsin saaden 2900, kun oikea on tietenkin 1900.

D:ssä näemmä kämmäsin sitten toisen kerran jättämällä laittamalla samat 25% ja 75% kuin kohdassa A eikä 15% ja 855 kuten kaavassasi

Eli olet oikeassa, tein virheitä.

Virheeni tarkoittaa, että kohta C palkan kautta vähenee 35%:sta 34,3%:in.
Kohdassa D tarkoittaa, että veroprosentti nousee 23,9:stä 27,3%:in.

palkkauloihin siis 0,7% muutos alaspäin ja verrattuna listattuihin 3,4% nousu virheellisiin laskelmiini. Asia ja kertaluokka ei mutu juuri miksikään.

Viittaan jatkuvasti verotuksen asiantuntijaryhmään enkä pidä sitä hiilamolaisena.

Veroraportissa on muuten sivulla 77 kaavio, joka kertoo kunka paljon listaamattomista saadaan Suomessa vuodessa verovapaata tuloa (1 558 miljoonaa), veronalaista pääomatuloa (807 miljoonaa) ja veronalaista ansiotuloa (450 miljoonaa). Samassa taulukossa näkyy ero listattuihin.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #42

En suinkaan olettanut tahallisuutta. Olisihan outoa odottaa tahallisuutta, kun virhe C:n osalta oli sinun tappioksi! Ihmettelin vain miksi sanoit käyttäneesi minun kaavaa, vaikka et tehnyt niin. Ethän suinkaan laskenut tuotosta maksetun veron kokonaismäärää. Siinä olet aivan oikeassa, että kerrytetyn pääoman yhteisöveron olisi voinut sisällyttää myös listatun yhtiön laskelmaan. En tehnyt niin, koska listatulle yhtiölle ei aseteta tuottorajoitusta.

Tuo Hiilamon huoli on asia jota siteerasit omassa blogissasi. Minä taas pidin juuri sitä asiaa lähinnä naurettavana.

Miksi pidät kokonaisveroasteen tarkastelua vääränä, jos kerran pidät verotuksen asiantuntijaryhmän raporttia hyvänä? Siellä tuo tarkastelutapa on olennaisen keskeisessä roolossa.

Vielä kerran, en puolusta nykysääntöjä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #43

En nyt tiedä pidänkö täysin vääränä kokonaisveroasteen vertailua, mutta kun kuitenkin yhteisövero on tasavero ja listatut sitä yhtä lailla maksavat, niin en nähnyt sitä niin relevanttina.

Skeptikko voi todeta, että valitsen sopivan tulokulman - vo helposti olla niinkin. Taustani 90-luvun lopusta on se, että olin rakentamassa suomen ensimmäisiä data warehouse ja data mining järjestelmiä, jossa tavoitteena oli kerätä tietoa ja analysoida ensin summalukuja ja kokonaisuutta sekä sitten pureutuen syvemmälle lukuihin etsien syitä ja seurauksia Jotenkin se sama ajattelu pätee edelleen, kokonaiskuvasta alemmas katsoen kuinka homma toimii. Myöhemmin olen lukenut suuren määrän erilaisia liikeotimintasuunnitelmia ja niissäkin tehnyt reality chekkiä siitä pätevätkö olettamat jne. Parhaiten itseäni auttaisi tässä verojutussakin kaaviot ja kuvat, hemmetin vaikea kaiken maailman ohjeista koostaa kohtuullisessa ajassa näkemystä. Kun tämä nyt ei päivätyö ole..

Tuo Hiilamon raporttiin liittynyt kirjoitus oli nopea rykäisy, kun huomasin mihin suuntaan keskustelu menee. Halusin laittaa edes jonkun ajattelemaan asiaa enemmän eikä torppaamaan kaikkea suoralta kädeltä. Veroasiasta on tullut sellainen, jossa kokonaisveroasteen kautta ja erilaisilla uhkakuvilla lopetetaan keskustelu alkuunsa. O

Jos omaa agendaa mietti, niin myöhemmin olen duunikseni tehnyt tuotekehitystä ja näkisin mieluusti mallien ja rakenteiden sekä yksinkertaistuvan lean-hengessä, että tukevan uuden kehittämistä ja kasvua jonkinlaisen pysähtyneisyyden ja olemassaolevan liiketoiminnan suojaamisen sijaan.

Kokonaisuudessaan näen aikaa myöten useiden päätösten ja hallitusten seurauksena päätyneemme erittäin vaikeasti hahmotettavaan kokonaisuuteen niin yritystukien kuin verotuksen suhteen. Ja nyt näyttää siltä, että kaikki jätetään ennalleen eikä muutoksia edes aidosti harkita. Huono juttu tulevaisuuden Suomen kannalta.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #45

"Tuo Hiilamon raporttiin liittynyt kirjoitus oli nopea rykäisy, kun huomasin mihin suuntaan keskustelu menee. Halusin laittaa edes jonkun ajattelemaan asiaa enemmän eikä torppaamaan kaikkea suoralta kädeltä."

Tuo on kieltämättä hyvä lähtökohta. Aina pitäisi olla joku, joka esittää sen toisen (tai kolmannen) näkökulman. Minä yritän esittää sitä vaikkapa Sipilän, keskustan ja lestadiolaisten pieksäjäisissä...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #45

Yleensä löydämme toisemme, vaikka kovin olemme ensin erimielisiä. Kanssasi on kuitenkin mukava vääntää, koska haet uusia kulmia ja argumentteja. Yhteisöveron relevanttius syntyy siitä, että yrittäjä voi tulouttaa tuloksen palkkana. Silloin ei mene yhteisöveroa.

Mallit ja kaaviot ovat hyvä tapa hahmottaa, samaa mieltä. Ellei asioita osata ymmärrettävästi selittää, ne kaipaavat yksinkertaistamista. Ja verotuksemme jos joku kaipaa yksinkertaistamista.

Huomasin muuten laskelmissani loogisen kuprun. Palkkatuloksi olisi tietysti pitänyt laittaa koko tulos, eli 187 500 eikä 150 000 jotta tuloutusmallit olisivat olleet vertailukelpoisia. Silloin veroetu A:lle syntyy 15. vuonna, eikä suinkaan 31. vuonna. Pahoittelen huolimattomuuttani.

Lopuksi vielä sovinnollisuuden hengessä fiksumpi muotoilu kommentin #38 heitolle. Yhtiön nettovarallisuushan ei muutu lyhennyksestä mihinkään, koska se vähentää kassaa samalla kun se vähentää velkaa. Sehän ei myöskään ole tuloslaskelmaan vaikuttava kustannus.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #49

Joskus sitä haaveilee fläppitaulusta kommentointiosion yhteydessä, ehkä joku päivä virtuaalin sellainen saadaan tänne.

Tuli mieleen yksi uhkakuva ja väittämä, joka pääomatuloverotuksen suhteen tekisi mieli haastaa. Se on heti tiskiin lyötävä uhka siitä, kuinka Suomi menettää ulkomaiset investoijat ja taas hukka perii. Tämän jatkuvan keskustelun tyrehdyttäjän todenmukaisuus olisi hyvä perata. Esim emo-tytäryhtiön 10% omistuksen säännöt yms aika tehokkaasti siirtävät varsinaista verotusta maahan, josta sijoittaja tulee.

Tottakai näillä on vaikutusta, mutta missä määrin ja millä komponenteilla. Ja samaan pohdintaan toki tulee kotimaisten vs ulkomaisten tasapuolisuus.

Vaikea kokonaisuus - ehkä joku päivä riittää siihen energiaa ja aikaa. Mua ärsyttää vaan tuommoiset yleislausumat vailla näyttöä.

Käyttäjän sirpaabdallah kuva
Sirpa Abdallah

Niko, tuon linkin mukaan yritysverotuksen asiantuntijatyöryhmä ehdottaa;

"Osinkoverojärjestelmää esitetään muutettavaksi siten, että listaamattomien yhtiöiden jakaman osingon verotuksessa huojennetun osingon laskennassa käytettävä tuottoaste alennettaisiin 4 %:iin, tähän tuottorajaan asti pääomatulona verotettavan osinkotulon veronalaisuusaste korotettaisiin 40 %:iin ja 150 000 euron raja poistettaisiin. First North -kauppapaikalle listautuville yrityksille suunnattua erillistä verohuojennusta ja pienten osinkojen verovapautta ei pidetä perusteltuina.
Työryhmä esittää ansiotulojen ylimpien rajaverojen alentamista kohti tavoitteeksi asetettavaa 50 %:ia.

Ehdotuksessa rajavero pysyttelisi enimmillään 50 %:ssa n. 130 000 euron vuositulotasoon asti. Keskipitkän aikavälin tavoite olisi, ettei ansiotulon rajavero ylittäisi millään tulotasolla 50 %:ia.
Työnantajan tarjoaman koulutuksen verokohtelua ehdotetaan selkiytettäväksi erillisellä säännöksellä.
Koulutusvähennys ehdotetaan poistettavaksi."

Työryhmän esityksessä on suoraan todettu "Nykyisen osinkoverojärjestelmän keskeisenä ominaisuutena kasvun ja tuottavuuden näkökulmasta voidaan pitää sitä, että sen parametrit ja periaatteelliset ratkaisut ohjaavat verovelvollisen käyttäytymistä jopa hyvin merkittävästi. Järjestelmä on myös monimutkainen.
Kumpaakaan näistä ominaisuuksista ei voida pitää hyvän osinkoverojärjestelmän ominaisuutena."

Erittäin hyvin todettu verotusjärjestelmän monimutkaisuus osinkoverotuksessa.

Jään odottamaan millaisen vastaanoton tuo ehdotus tulee saamaan hallituksessa. Kokoomukselle ainakin käy ansiotuloverotuksen alentaminen yläpäästä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #34

Sirpa,
valitettavasti hallitus Sipilän johdolla huhtikuussa käytännössä pyyhki hanurinsa koko ehdotuksella.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sipila-torppasi...

Jossain Sipilä totesi myös aiheesta: "Osinkoveron korotusta en tule hyväksymään. Myös tässä ennustettavuus, kannustavuus ja pitkäjänteisyys ovat tärkeitä."

Eli se siitä, kiva ehdotus, mutta ei kiitos.

Mielestäni perustelut ovat järkevät ja yksinkertaistaminen olisi tarpeen ja Kauppalehden artikkelin kaltaiset toteamat outoja: "Aiempien kokemusten 
perusteella listaamattomille 
yrityksille ehdotettu osinkoveromuutos aiheuttaisi vastalauseiden myrskyn."

Tämä on samaa luokkaa kuin Orpon toteamus yritystukiin puuttumattomuudesta hänen todetessaan kaikilla tuilla olevan puolustajansa.
Otetaan sitten joltain puolustuskyvyttömältä..

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #35

Tässä(kin) ratkaisu olisi todella helppo. Poistetaan yhteisövero, kuten olen aiemmin sanonut, jolloin kaikkien osakeyhtiöiden osinkoja voi hyvin kohdella samoin. (Niille, joille en ole aiemmin aiheesta saarnannut: Verosta luopumisesta tehdään kustannusneutraalia lopettamalla yritystuet)

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Laitan lämpimikseni tietoa paljonko noita listaamattomien yritysten osinkoja maksettiin vuonna 2015 ja 2014. Katsoin toista blogia varten.

Muista kuin listatuista yhtiöistä saatujen osinkojen bruttomäärä
2015: 2 200 237 000
2014: 2 031 450 000
Kasvua edellisvuodesta 8,3%

Sitten kun katsotaan paljostako maksetaan veroja:
Muista kuin listatuista yhtiöista saatujen osinkojen veronalainen määrä
2015: 801 744 000
2014: 717 035 000
kasvua 11,8%

Tuosta sitten voi laskea, että verovapaata osinkotuloa listaamattomista oli
2015: 63,6%
2014: 64,7%

Tämä kehitys tapahtuu siis samaan aikaan, kun talous on kriisissä, palkkoja pitää alentaa kikyllä ja menee hemmetin huonosti yrityksillä - aika erikoista? Listaamttomista muuten maksetaan osinkoja vajaa tuplat verrattuna listattuihin ja tulonsaajia on puolet vähemmän.

Uudemmat tiedot olisi aina mukavia, mutta Tilastokeskus saa vuoden 2016 valmiiksi joskus joulukuussa 2017.

http://www.stat.fi/til/tvt/2015/tvt_2015_2016-12-1...

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Miksi pidit huonona kehitystä, jossa verot kasvavat nopeammin kuin osingot? Luulin tuon position lähtökohtaisesti kuuluvan minulle?

Eikö tuo tilasto ole riemuvoitto, kun laki sallii 75%:verottomana mutta vain 63,6% oli sitä?

Toimituksen poiminnat